Tehdään itse lelut ja leikit!
Lapset ovat keksimisen mestareita, eikä edes lelujen puute yleensä rajoita leikkiä. Jos ei ole leluja, tehdään ne itse! Helmistä voi muodostua perhe, kivi voi olla supermonsteri ja oksasta saa sillan puron yli. Kädentaitojen karttuessa voi tehdä oman urheilupelin sääntöineen, veistää pyykkipojista kilpa-autoja tai rakentaa Barbie-nukeille monikerroksisen kodin pahvista ja löytömateriaaleista. Lelu voi olla myös lapsen lähipiirin tekemä.
Suomessa lelut olivat pitkälle 1900-luvulle yleisimmin kotitekoisia. Ostolelutkin oli usein hankittu torilta tai markkinoilta, ja ne olivat käsityöläisten tekemiä. Koulussa harjoiteltiin käsityötaitoja leluja valmistamalla: nuken ja sen vaatetuksen teko opetti tekstiilityötä pienoiskoossa, ja puutöissä junan valmistaminen harjaannutti mm. sahaamiseen, naulaamiseen, ruuvaamiseen, poraamiseen ja maalaamiseen. Lehdissä julkaistiin ohjeita nukkekotien ja Bonzo-koirien valmistukseen.
Muistatko minkä lelun sinä olet itse tehnyt?
"Talvella lumihankeen tein "asunnon" eli pari huonetta. Liiteristä haalin isoja tikkuja lapsiksi, niitä oli monta. Lapsia laitoin kouluun, välillä toruin kovastikin.
Nukkumaan lumivuoteeseen. Puhelin ääneen näille tikkulapsille ja muutenkin äänekkäästi. Äiti tuli vallan katsomaan ulos, kenelle ’paasaan’. ’Puhetta tulee kuin Ruuneperillä,’
nauroi äiti. Peltiset purkinkannet lautasina, tikut haarukkoina ja lusikoina. Ei ne keksityt lelut kummosia olleet. Minulla vain vaneriset [nuken]rattaat, jonka nikkaroi tuttumme.
Nekin kastuivat pilalle sateessa.”
s. 1942, liikkuva lapsuus
”Leluja tehtiin paljon itse, kun puuvajassa oli se mahdollisuus. Miekkaa, puupyssyä, keihästä, jousipyssyä ja puuautoa. Polkuauto oli rakkain lelu ja sillä ajettiin niin pitkään, kunnes hajosi.”
s. 1969, lapsuus Joensuussa
”Minulla oli myös jonkin verran kalusteita barbeilleni, mutta ei niin paljon kuin olisin halunnut. Niinpä ryhdyin tekemään kalusteita itse lisää.
Askartelin barbeilleni muun muassa ruokapöydän ja keräsin erilaisia rasioita jakkaroiksi. Kun saimme siskoni kanssa eräänä jouluna lahjaksi pianon, päätin,
että barbinikin tarvitsevat pianon ja niinpä askartelin sellaisen. Siinä on jopa avattava ja suljettava kansi ja tein myös tarkkoja laskutoimituksia,
että koskettimia tulisi yhtä paljon kuin meidän oikeassakin pianossa.”
s. 1999, lapsuus Veikkolassa ja Varsovassa
”Meidän itsetehtyjä leluja oli ”horsma tytöt”, ”keppi tytöt” sekä tietty käpylehmät ym. ja ulpukan kukasta irrotettu osa, josta tuli possu ja ulpukan varsi taittui hauskasti helmiksi.”
s.1950, lapsuus Jokelassa